TAVOITELLAAN KIILTÄVÄÄ KOHTALOA
-näyttely

12.6.-8.8.2021

TAVOITELLAAN KIILTÄVÄÄ KOHTALOA 

12.6.-8.8.2021

Someron Kivimeijerin näyttelyiden kokonaisluonteena on ollut erilaisten ajattelutapojen ja asenteiden kohtaaminen, vuoropuhelu jopa täysin erilaisten taiteilijoiden kesken.

Miten käy tänä kesänä? Kimmo Schroderuksen veistokset ovat kiertyneitä, tarkkarajaisia, voimakasliikkeisiä, ylikiiltäviä blingbling teoksia, niitä ympäröivät Reijo Viljasen pehmeät, muotoaan ja sisältöään hakevat, ilmaa ja valoa etsivät värimaalaukset. Riku Riipan henkilökuvaukset ovat kuin vanhan ajan paikallaan pysyviä, vakavailmeisiä valokuvia, veistoksia joiden ihmiskuvaukset henkivät sisäistä jännitteisyyttä, elämänkohtaloita.

Antero Kare tuo muinaistaiteen tarinat nykyhetkeen, hirvi- ja  peura-symbolit yhtyvät luonnonilmiöihin, pitkässä ajassa sataa tuhat sadetta, miljoona lunta, nyt uutuutena geologiaa maan uumenien kuumuudesta. Catharina Kajander osoittaa keramiikassaan kunniaa Somerolta lähtöisin olleelle Taideteollisen korkeakoulun legendaariselle muoto-opin opettajalle Severi Parkolle.

Kimmo Schroderus aloitti materiaalikokeilunsa kankailla ja nahalla ja siirtyi ruostumattomaan teräkseen.Uusimmat teokset ovat voimakkaan figuratiivisia,  liikekielisiä ja kiiltäviä veistoksia, ympäristöään ja katsojaansa heijastavia. Schroderus on saanut Ars Fennica palkinnon, hän on toiminut valtion taideteostoimikunnan jäsenenä ja valmistanut useita julkisia monumentteja, mm: Hyöky (Suomen valtio), Kuru (teräs ja vesi, Helsingin kaupunki), Alamökki (Eppu Normaali -teos, Ylöjärven kaupunki) ja viimeisimpänä Megafauna (Taidemuseo Veturitalli, Salon kaupunki).

Riku Riippa toimi pitkään Kain Tapperin apulaisena eikä tietenkään voinut välttää puutyökäsittelytaitoja. Aiheekseen hän on ottanut henkilökuvauksen, useimmiten ihmisen pään.Teema ei niinkään ole olemassaoleva henkilö,vaan taiteen aikaisemmat ihmiskuvaukset,oikeammin hänen teemanaan on taidehistoria. Ehkä juuri siksi teokset vaikuttavat klassisilta,henkilöt kantavat sisäistä jännitettä,elämänkohtalot näkyvät.

Reijo Viljanen edustaa kunnialla Vapaan Taidekoulun henkeä, eikä ihme, hänhän opiskeli, opetti ja toimi rehtorina oppilaitoksessa. Väri ja taidemaalaus ovat olleet kohta yhdeksänkymmentä vuotta täyttävän oppilaitoksen keskiössä jo siis vuodesta 1935. Viljasen kolorismi hakee ilmansuuntia ja tilaa, usein hän on vuoristossa ja näkee kauas, elää idän ja lännen välissä, ei kenenkään maalla. Hän ei käytä yksityiskohtia, mutta sitäkin enemmän yleistystä, tunnelmaa, muistumia, aina ei teokseen tarvita fyysisen mailman esikuvaa.

Antero Kare tunnetaan pohjoisen pallonpuoliskon muinaistaiteen tuntijana, esimerkkinä kirja Rock Art in the Ancient Arctic, ja varhaisten kuvasymbolien soveltajana nykyhetkeen, vaikkapa monumenttireliefi Myanndash -joki. Mikrobien ja biotaiteen  jälkeen hän kokeilee nyt kuumuutta. Miten yli tuhat astetta muokkaa ainetta? Päästäänkö saven avulla lähelle geologian ilmiöitä?

Keraamikko Catharina Kajander tutustui Someroon vuonna 1970 haastattelemalla savenvalaja Kalle Männistöä. 1990 -luvulla hän oli mukana järjestämässä kansainvälisiä keramiikkatapahtumia, joissa Someron punasavi sai esiintyä kaikessa komeudessaan. Viime vuosina Kajander on projekteissaan palannut Kultelan tiiliputkitehtaalle. Uusin sarja on kunnianosoitus Kultelan salaojaputkelle ja Somerolta kotoisin olleelle Taideteollisen korkeakoulun legendaariselle muoto-opin opettajalle professori Severi Parkolle.

Näyttely auki joka päivä 12.00-18.00

Muuta ohjelmaa, lopulliset ilmoitetaan 1.5.:

  • Mustasavu-keramiikan symposium 11.6.-13.6. ja 6.-30.6. ja 2.7.
  • Rakufestivaali 9.-11.7.
  • Yleisöluentoja 7.7., 14.7., 21.7.
  • Maalauskurssi 12.-17.7.
  • Mustasavu-keramiikan kurssi ja workshop 19.7.-20.7. ja 2.8.-3.8. ja 5.8.