{"id":8011,"date":"2021-04-21T21:27:06","date_gmt":"2021-04-21T18:27:06","guid":{"rendered":"http:\/\/www.someronkivimeijeri.fi\/?page_id=8011"},"modified":"2021-05-12T19:27:47","modified_gmt":"2021-05-12T16:27:47","slug":"tavoitellaan-kiiltavaa-kohtaloa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.someronkivimeijeri.fi\/?page_id=8011","title":{"rendered":"Tavoitellaan kiilt\u00e4v\u00e4\u00e4 kohtaloa"},"content":{"rendered":"

[vc_row full_width=”stretch_row” full_height=”yes” equal_height=”yes” bg_type=”image” parallax_style=”vcpb-default” bg_image_new=”id^8151|url^https:\/\/www.someronkivimeijeri.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/Contemporary_Beelzebub_feb2021_3_kasitelty.jpg|caption^null|alt^null|title^Contemporary_Beelzebub_feb2021_3_k\u00e4sitelty|description^null” bg_image_repeat=”no-repeat” bg_override=”full” parallax_content=”parallax_content_value” fadeout_row=”fadeout_row_value” enable_overlay=”enable_overlay_value” overlay_pattern=”03.png” overlay_pattern_opacity=”60″][vc_column][vc_custom_heading text=”TAVOITELLAAN KIILT\u00c4V\u00c4\u00c4 KOHTALOA<\/p>\n

-n\u00e4yttely” font_container=”tag:h2|font_size:3em|text_align:center|color:%23ffffff|line_height:1″ google_fonts=”font_family:Montserrat%3Aregular%2C700|font_style:700%20bold%20regular%3A700%3Anormal” css_animation=”fadeInDown” css=”.vc_custom_1620808690241{margin-top: 50px !important;margin-bottom: 45px !important;padding-bottom: 20px !important;background-position: center !important;background-repeat: no-repeat !important;background-size: cover !important;}”][vc_custom_heading text=”12.6.-8.8.2021″ font_container=”tag:h2|font_size:2em|text_align:center|color:%23ffffff” google_fonts=”font_family:Montserrat%3Aregular%2C700|font_style:400%20regular%3A400%3Anormal” css_animation=”fadeInDown”][vc_row_inner][vc_column_inner width=”1\/2″ css=”.vc_custom_1525027995917{margin-top: 60px !important;}”][vc_btn title=”N\u00e4yttely” style=”flat” size=”lg” align=”center” css_animation=”fadeInUp” link=”url:%23nayttely|||”][\/vc_column_inner][vc_column_inner width=”1\/2″ css=”.vc_custom_1525027095029{margin-top: 60px !important;}”][vc_btn title=”Taitelijat 2021″ style=”flat” size=”lg” align=”center” css_animation=”fadeInUp” link=”url:http%3A%2F%2Fwww.someronkivimeijeri.fi%2F%3Fpage_id%3D7598|title:Taitelijat%202019||”][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][vc_row_inner][vc_column_inner css=”.vc_custom_1525073554648{margin-top: 155px !important;}”][vc_icon type=”entypo” icon_entypo=”entypo-icon entypo-icon-down-open-big” color=”white” size=”xl” align=”center” css_animation=”slideInDown” link=”url:%23nayttely|||”][\/vc_column_inner][\/vc_row_inner][\/vc_column][\/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” bg_type=”image” parallax_style=”vcpb-default” bg_image_repeat=”no-repeat” parallax_content=”parallax_content_value” fadeout_row=”fadeout_row_value” el_id=”nayttely” css=”.vc_custom_1525105298779{margin-top: 25px !important;}”][vc_column][vc_column_text]<\/p>\n

TAVOITELLAAN KIILT\u00c4V\u00c4\u00c4 KOHTALOA\u00a0 <\/strong><\/em><\/p>\n

12.6.-8.8.2021<\/p>\n

Someron Kivimeijerin n\u00e4yttelyiden kokonaisluonteena on ollut erilaisten ajattelutapojen ja asenteiden kohtaaminen, vuoropuhelu jopa t\u00e4ysin erilaisten taiteilijoiden kesken.<\/p>\n

Miten k\u00e4y t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4? Kimmo Schroderuksen<\/em> veistokset ovat kiertyneit\u00e4, tarkkarajaisia, voimakasliikkeisi\u00e4, ylikiilt\u00e4vi\u00e4 blingbling teoksia, niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t Reijo Viljasen<\/em> pehme\u00e4t, muotoaan ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4\u00e4n hakevat, ilmaa ja valoa etsiv\u00e4t v\u00e4rimaalaukset. Riku Riipan<\/em> henkil\u00f6kuvaukset ovat kuin vanhan ajan paikallaan pysyvi\u00e4, vakavailmeisi\u00e4 valokuvia, veistoksia joiden ihmiskuvaukset henkiv\u00e4t sis\u00e4ist\u00e4 j\u00e4nnitteisyytt\u00e4, el\u00e4m\u00e4nkohtaloita.<\/p>\n

Antero Kare<\/em> tuo muinaistaiteen tarinat nykyhetkeen, hirvi- ja\u00a0 peura-symbolit yhtyv\u00e4t luonnonilmi\u00f6ihin, pitk\u00e4ss\u00e4 ajassa sataa tuhat sadetta, miljoona lunta, nyt uutuutena geologiaa maan uumenien kuumuudesta. Catharina Kajander<\/em> osoittaa keramiikassaan kunniaa Somerolta l\u00e4ht\u00f6isin olleelle Taideteollisen korkeakoulun legendaariselle muoto-opin opettajalle Severi Parkolle.<\/p>\n

Kimmo Schroderus aloitti materiaalikokeilunsa kankailla ja nahalla ja siirtyi ruostumattomaan ter\u00e4kseen.Uusimmat teokset ovat voimakkaan figuratiivisia,\u00a0 liikekielisi\u00e4 ja kiilt\u00e4vi\u00e4 veistoksia, ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n ja katsojaansa heijastavia. Schroderus on saanut Ars Fennica palkinnon, h\u00e4n on toiminut valtion taideteostoimikunnan j\u00e4senen\u00e4 ja valmistanut useita julkisia monumentteja, mm: Hy\u00f6ky (Suomen valtio), Kuru (ter\u00e4s ja vesi, Helsingin kaupunki), Alam\u00f6kki (Eppu Normaali -teos, Yl\u00f6j\u00e4rven kaupunki) ja viimeisimp\u00e4n\u00e4 Megafauna (Taidemuseo Veturitalli, Salon kaupunki).[\/vc_column_text][\/vc_column][\/vc_row][vc_row equal_height=”yes”][vc_column][vc_images_carousel images=”8173,8176,8098,8172,8097,8099,8096,8171,8175″ img_size=”full” autoplay=”yes” hide_prev_next_buttons=”yes”][\/vc_column][\/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” bg_type=”image” parallax_style=”vcpb-default” bg_image_repeat=”no-repeat” parallax_content=”parallax_content_value” fadeout_row=”fadeout_row_value” css=”.vc_custom_1525105298779{margin-top: 25px !important;}”][vc_column][vc_column_text]Riku Riippa toimi pitk\u00e4\u00e4n Kain Tapperin apulaisena eik\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n voinut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 puuty\u00f6k\u00e4sittelytaitoja. Aiheekseen h\u00e4n on ottanut henkil\u00f6kuvauksen, useimmiten ihmisen p\u00e4\u00e4n.Teema ei niink\u00e4\u00e4n ole olemassaoleva henkil\u00f6,vaan taiteen aikaisemmat ihmiskuvaukset,oikeammin h\u00e4nen teemanaan on taidehistoria. Ehk\u00e4 juuri siksi teokset vaikuttavat klassisilta,henkil\u00f6t kantavat sis\u00e4ist\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4,el\u00e4m\u00e4nkohtalot n\u00e4kyv\u00e4t.<\/p>\n

Reijo Viljanen edustaa kunnialla Vapaan Taidekoulun henke\u00e4, eik\u00e4 ihme, h\u00e4nh\u00e4n opiskeli, opetti ja toimi rehtorina oppilaitoksessa. V\u00e4ri ja taidemaalaus ovat olleet kohta yhdeks\u00e4nkymment\u00e4 vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n oppilaitoksen keski\u00f6ss\u00e4 jo siis vuodesta 1935. Viljasen kolorismi hakee ilmansuuntia ja tilaa, usein h\u00e4n on vuoristossa ja n\u00e4kee kauas, el\u00e4\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4liss\u00e4, ei kenenk\u00e4\u00e4n maalla. H\u00e4n ei k\u00e4yt\u00e4 yksityiskohtia, mutta sit\u00e4kin enemm\u00e4n yleistyst\u00e4, tunnelmaa, muistumia, aina ei teokseen tarvita fyysisen mailman esikuvaa.<\/p>\n

Antero Kare tunnetaan pohjoisen pallonpuoliskon muinaistaiteen tuntijana, esimerkkin\u00e4 kirja Rock Art in the Ancient Arctic, ja varhaisten kuvasymbolien soveltajana nykyhetkeen, vaikkapa monumenttireliefi Myanndash -joki. Mikrobien ja biotaiteen\u00a0 j\u00e4lkeen h\u00e4n kokeilee nyt kuumuutta. Miten yli tuhat astetta muokkaa ainetta? P\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nk\u00f6 saven avulla l\u00e4helle geologian ilmi\u00f6it\u00e4?<\/p>\n

Keraamikko Catharina Kajander tutustui Someroon vuonna 1970 haastattelemalla savenvalaja Kalle M\u00e4nnist\u00f6\u00e4. 1990 -luvulla h\u00e4n oli mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 keramiikkatapahtumia, joissa Someron punasavi sai esiinty\u00e4 kaikessa komeudessaan. Viime vuosina Kajander on projekteissaan palannut Kultelan tiiliputkitehtaalle. Uusin sarja on kunnianosoitus Kultelan salaojaputkelle ja Somerolta kotoisin olleelle Taideteollisen korkeakoulun legendaariselle muoto-opin opettajalle professori Severi Parkolle.<\/p>\n

N\u00e4yttely auki joka p\u00e4iv\u00e4 12.00-18.00<\/p>\n

Muuta ohjelmaa, lopulliset ilmoitetaan 1.5.:<\/p>\n